Milloin on aiheellista epäillä sisäilmaongelmaa?

10.3.2018

Säännöllinen ilmanvaihtojärjestelmän huolto ennaltaehkäisee sisäilmahaittoja

Jotta sisäilmaongelmilta vältyttäisiin, on ilmanvaihdon toimivuuteen syytä kiinnittää huomiota muun muassa säännöllisillä ilmanvaihtojärjestelmän huoltotoimenpiteillä, mittauksilla ja säädöillä sekä ilmanvaihdon kuntokartoituksilla. Ennaltaehkäisy on siis kaiken a ja o, mutta usein sisäilmaan kiinnitetään huomiota vasta silloin, kun ongelmia on jo olemassa.

Sisäilmaongelmaa epäiltäessä on muistettava, että haittojen ilmeneminen on usein hyvin kokemusperäistä. Ne voivat johtua monista syistä, kuten lämpö- ja kosteusolosuhteista ja vedontunteesta. Ongelmien selvittämisestä tekee vaikeaa myös se, että oireet ovat hyvin yksilöllisiä. Toinen voi saada hyvin vähän oireita, kun samaan aikaan toinen voi sairastua jopa vakavasti. Vaikka tunkkainen ilma ei automaattisesti viittaa kosteusvaurioon tai homehaittaan, kannattaa sisäilmaan aika ajoin kiinnittää kunnolla huomiota. Usein tunkkaisuuden tunne johtuu toimimattomasta ilmanvaihdosta, mutta milloin voi olla syytä epäillä todellista sisäilmahaittaa?

Näillä vinkeillä arvioit mahdollista sisäilmaongelmaa

Sisäilmayhdistys ry listaa muutamia seikkoja, joiden perusteella voi arvioida työpaikan tai asunnon mahdollista sisäilmaongelmaa:

  • Työpaikalla tai asunnossa on pistävä, maakellarimainen haju
  • tilassa on liian alhainen tai liian korkea lämpötila
  • tulo- tai korvausilmaventtiilit puuttuvat
  • ikkunat huurtuvat
  • oireilun helpottuu tilasta poistuttaessa

Pääsääntönä voidaan siis pitää sitä, että ihmisen hyvinvointi on tärkein sisäilman laadun mittari. Rakennuksen laitteiden kunnon ja toiminnan säännöllinen seuraaminen edesauttaa ja ylläpitää terveyttä ja viihtyvyyttä, eikä sitä tule aliarvioida. Kuntoarviomenettely on yksi rakennusten kunnossapidon suunnitteluun sisältyvä vakiintunut sisäilman laadunarviointimenetelmä, joka kuuluu myös Harju Solutionsin palveluvalikoimaan. Ilmanvaihdon kuntokartoituksella ja  ilmastointijärjestelmän kuntotutkimuksella voidaan paitsi ehkäistä sisäilmaongelmia, myös suunnitella rakennuksen kunnossapitoa pidemmälle, sekä ennakoida ja kartoittaa tulevia IV-järjestelmän kunnossapitokuluja.

Lähteet:

sisailmayhdistys.fi

kiinteistoposti.fi

– Outi Vänskä

Toimimaton ilmanvaihto ja kiinteistön radonpitoisuudet

7.2.2018

Toimiva ilmanvaihto on edellytys laadukkaalle ja puhtaalle sisäilmalle. Epätasapainoinen tai toimimaton ilmanvaihto paitsi aiheuttaa epäpuhtauksia, voi myös lisätä sisäilman radonpitoisuuksia – radon ei nimittäin poistu talosta, jos ilmanvaihto ei toimi. Suomessa sairastuu arviolta 200-300 ihmistä vuosittain radonaltistuksen aiheuttamaan keuhkosyöpään. Altistumista on kuitenkin hankalaa täysin välttää, mutta huolehtimalla tasapainoisesta ilmanvaihdosta voidaan ehkäistä radonin aiheuttamia haittoja.

Mitä on radon?

Radon on maaperästä rakennusten sisäilmaan tunkeutuva näkymätön ja hajuton jalokaasu. Talojen radonpitoisuuteen vaikuttaa maaperän uraanipitoisuus – mitä suurempi uraanipitoisuus, sitä enemmän on radonia. Suomen graniittisen kallio –ja maaperän korkea uraanipitoisuus nostaa myös radonpitoisuutta maailman keskiarvoa korkeammalle tasolle. Suomessa huoneilman radonpitoisuudet ovatkin maailman suurimpia, ja vaikka uusissa rakennuksissa enimmäisarvo sallitulle radonpitoisuudelle on 200 bq/m³ ja vanhoissa rakennuksissa 400 bq/m³, useissa maakunnissa jopa puolet pientaloista ylittää kyseiset raja-arvot.

Mitä on radon? Miten toimimaton ilmanvaihto ja radonpitoisuudet liittyvät toisiinsa?Radonin piilevä vaara tunnistettu myöhään

Radonista aiheutuvat vaarat tunnistettiin vasta 1980-luvun alussa. Tämän vuoksi Suomessa on paljon rakennuksia, joiden rakennustekniikassa radonia ei ole huomioitu lainkaan. Suurin radonriski on maavaraisen laattalattian päälle rakennetuissa asuinkerroksissa. Tällaiset laattalattiat edistävät radonin virtausta sisätiloihin, sillä radon tunkeutuu sisätiloihin kiinteistön alapohjan rakojen kautta. Lisäksi korkeimmat radonpitoisuudet mitataan talviaikaan, sillä suuret lämpötilaerot lisäävät radonin virtausta ilmavirran mukana sisälle.

Korjaa toimimaton ilmanvaihto ja minimoi sisäilman radonpitoisuudet

Pitkäaikainen altistuminen korkeille radonpitoisuuksille lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään. Keuhkosyövän lisäksi radonin ei ole kuitenkaan todettu aiheuttavan muita terveyshaittoja, kuten allergisia reaktioita huimausta, tai väsymystä. Koska radonia on mahdotonta havaita aistinvaraisesti, on kiinteistön puhtauden selvittämiseksi ainoa tapa mitata radonpitoisuudet. Jos kiinteistössä mitataan korkeat radonpitoisuudet, ensimmäinen askel niiden laskemiseen onkin ilmanvaihdon toimivuuden varmistaminen. Usein esimerkiksi korvausilmaventtiilien puuttuminen johtaa ilmanvaihdon toimimattomuuteen, mikä edelleen vaikuttaa radonpitoisuuksien nousuun. Kun ilmanvaihto toimii ja on tasapainossa, voidaan ehkäistä ja vähentää maaperästä tulevia radonpitoisia ilmavirtauksia.

Outi Vänskä

Lähteet:

rakentaja.fi

stuk.fi

Esittelyssä Harju Solutionsin uusi työntekijä Outi

21.12.2017

Harju Solutions on saanut syksyn mittaan lisäystä tiimiinsä. Nyt olisikin vuorossa uusien kasvojen esittely ja ensimmäisenä on vuorossa Outi!

Kuka? Outi Vänskä, markkinointi- ja toimistoassistentti, kauppatieteiden kandidaatti

Esittelyssä uusi työntekijämme Outi - Harju Solutions OyHei! Aloitin Harju Solutionsilla marraskuun alussa markkinointi- ja toimistoassistenttina ja reilu kuukausi hommissa on vierähtänyt nopeasti. Tässä ajassa olen muun muassa ehtinyt osallistua Paras koti-messuille ja päässyt tutustumaan itse alan työtehtäviin ilmanvaihdon kausihuollon tiimoilta asiakaskäynnillä. Lisäksi olen saanut toteuttaa uutiskirjeitä ja pyöritellyt sekä Exceliä, että Photoshopia. Aikaisempaa kokemusta minulla ei ilmanvaihtoalasta ollut ja niin alan termit kuin käytännötkin olivat oikeastaan täysin uusia. Tähän mennessä on kuitenkin ollut hauska huomata, kuinka vajaassa parissa kuukaudessa on oppinut paljon uutta.

Olen neljännen vuoden kauppatieteiden opiskelija Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä ja vietin viime kevään opiskelijavaihdossa Lontoossa. Alkuvuosi olikin uusien kokemusten täyteistä aikaa ja Lontoon lisäksi kävin Lissabonissa ja Pariisissa. Syksyllä aloitin maisteriopintoni ja jottei aika kävisi pitkäksi, työt Harjulla antavat hyvää vastapainoa loppusuoralla oleviin opintoihini. Itsenäisen työn ja akateemisen opiskelun yhdistäminen on toisinaan haastavaa, kun ajankäyttö ja asioiden priorisointi ovat täysin omalla vastuulla. Oikealla asenteella tämä yhdistelmä on kuitenkin opettavaista ja palkitsevaa ja olenkin iloinen siitä, että olen saanut Harjulla mahdollisuuden hyödyntää osaamistani käytännössä. Tästä on hyvä jatkaa!

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta sinne ruutujen toiselle puolen, palataan asiaan taas ensi vuoden puolella.

Outi Vänskä

Harju Solutions

Ilmanvaihtokoneen talviasetukset näillä vinkeillä kuntoon

Ilmanvaihtokoneen talviasetukset

1.12.2017

Kurkkaa alta ohjeet ja viritä ilmanvaihtokoneen talviasetukset oikein!

Edellisestä blogikirjoituksestani on ehtinyt vierähtää hetki aikaa. Välissä on ollut erittäin kiireinen kesä ja syksy, joka on keskittynyt paljolti Kilpilahden teollisuusalueelle Porvooseen sekä henkisesti että fyysisesti. Kilpilahdessa on käynnissä yrityksemme toistaiseksi laajin ilmastoinnin asennusprojekti. Projekti on myös ensimmäinen kansainvälinen työmaa, jossa olemme olleet mukana ja jatkoa ajatellen mittava referenssi.

Syksyn kääntyessä talveksi on ajankohtaista ja tärkeää tarkastaa kaikissa kiinteistöissä ilmanvaihtokoneen ja IV-järjestelmän valmius lämmityskauteen sopivaksi. Seuraavassa jaankin hieman käytännön vinkkejä, joilla voidaan varmistua järjestelmän toimivuudesta.

Toimiva ilmanvaihtojärjestelmä ei tiputa kondenssivettä vääriin paikkoihin, kuten esimerkiksi koneen päälle tai läpivienteihin, vaan aina hallitusti kondenssiputkea pitkin viemäriin. Kondenssiputkessa tulisi olla myös hajulukko, joka estää ilman kulkeutumista viemäristä ilmanvaihtokoneen sisälle.

Ilmanvaihtokoneen talviasetukset on verrattain helppo tarkastaa omatoimisestikin edellyttäen, että ilmanvaihto on toimintakuntoinen. Vanhemmissa ilmanvaihtokoneissa LTO-kennon kesä- ja talviasento valitaan käsikäyttöisesti koneen sisällä olevaa peltiä kääntämällä. Yleisesti pellin ollessa kennon päällä, valittuna on kesäasento ja kun pelti on kennosta pois, valittuna on talviasento. Asennot vaihtelevat hieman riippuen ilmanvaihtokoneen mallista ja LTO-kennon tyypistä. Uudemmissa laitteissa toiminto on automatisoitu: peltimoottori kääntää LTO-pellin ulkolämpötilan mukaan oikeaan asentoon. Kyseinen toiminto lisää suuresti koneen käyttömukavuutta, mutta siinä piilee myös pieni ongelma. Peltimoottori ja pellin kiinnitys moottorin akseliin saattaa ajan myötä vikaantua, jolloin LTO-kennon kesä- ja talviasetukset eivät enää välttämättä toimi. Koneen sisälle olisikin hyvä kurkata ajoittain keskellä lämmityskautta ja lämmityskauden ulkopuolella kesällä.

Kennon asennon ollessa oikein, tarkastetaan ilmanvaihtokoneen jälkilämmityspatterin termostaatin asento.  Valmistajat suosittelevat, että lämpötila asetetaan 17-19 asteen välille. Tuloilman tulee olla joka tapauksessa viileämpää kuin asunnon sisälämpötilan, jotta raitisilma laskeutuu oleskeluvyöhykkeelle, eikä jää katon rajaan leijumaan. Tässäkin asiassa pätee termodynamiikan laki, jossa lämmin ilma hakeutuu ylös ja kylmä ilma alas. Joskus voi tulla vastaan tilanne, jossa termostaatin asetus on kyllä valittu oikein, mutta patteri ei ala lämpenemään. Sähköpattereissa ongelma on usein termostaatissa, kun taas vesikiertoisissa pattereissa ongelman aiheuttaa useimmiten jumittunut venttiilin runko. Jos siis tuloilman lämpötila tuntuu viileältä, kannattaa sitä yrittää mitata lämpömittarilla ja sen ollessa selkeästi asetettua arvoa kylmempää, on syytä epäillä vikaa jälkilämmityspatterissa.

Asiantunteva Harju Solutionsin IV-huoltotiimimme auttaa mielellään yllä olevien asioiden kanssa, mikäli nämä toimenpiteet halutaan ulkoistaa ja varmistua ilmanvaihtojärjestelmän optimaalisesta toiminnasta. Erinomaista joulukuun alkua sekä Suomi100-juhlapäivää.

 

Toimitusjohtaja

Tomi Harju

Harju Solutions

Kesälomalta kuntoutukseen

1.8.2017

Kuinka moni suomalainen kärsiikään kesäloman aiheuttamista lieveilmiöistä? A-klinikat ruuhkautuvat, podetaan pitkittynyttä krapulaa, huonoja kriisiytyneitä ihmissuhteita, pieleen menneitä odotuksia, ketutusta siitä, että naapuri pääsi lomalle mutta minä en. Mansikkakausikin oli huono. Harmittaa. Terveydenhuollon piikit ovat fakta kesälomien päättyessä. Kenen vastuulla on työhyvinvointi?

Jokaisen meistä kuuluu huolehtia omasta terveydestään siinä määrin kuin se mahdollista on. On erilaisia perussairauksia, jotka vaikuttavat eri tavoin peruslähtökohtiimme, mutta kaikille meille on annettu yhtäläiset avaimet oman hyvinvointimme ylläpitoon. Kun jättää oluet, tupakat, pullat ja muun epäterveellisen vähemmälle, ja panostaa parempaan säännölliseen ravintoon tapahtuu jo muutosta. Riittävä liikunta ja lepo tukevat tätä. Samoin ihmisuhteet, itsehoito, oman itsen ja muiden arvostus.

Työnantajan näkökulmasta, yhtä lailla itse omasta terveydestään vastuussa ollen, välillä mietityttää suunta johon Suomessakin takavuosina totuttiin. Työpaikoilla voitiin huonosti, töissä ei saanut olla hauskaa, kärvisteltiin huonojen elintapojen kanssa ja päästiin lopulta maksettuun kuntoutukseen, jonka jälkeen palattiin töihin kärvistelemään vielä muutama vuosi ennen lopullista sairauseläkepäätöstä. Olisiko jotain voinut mennä toisinkin? Onneksi meneillään on suuri työelämämuutos, jonka positiiviset merkit ovat jo näkyvissä. Vielä on silti tehtävää. Asenneilmapiiri on sitkeässä. Millä tavoin sinä voisit tukea oman työpaikkasi työhyvinvointia? Vanhakantainen kuntoutustarpeeseen asti odottelu ihmisen terveyden huoltamisessa lienee jo täysin muinaisjäänteenä haudattava malli.

Työterveyshuollon järjestäminen on lakisääteinen työnantajavelvollisuus, mutta minkälainen velvollisuus työkuntonsa yläpitämisessä voidaan olettaa olevan työntekijällä? Yritysmaailma on kovaa ja vaatii loistokuntoa sekä fyysisesti, psyykkisesti että sosiaalisesti – kaikilta sen parissa työskenteleviltä. Me olemme ihmisiä, humaaneja otuksia, ja kaikki siihen liittyvä epäröinti, ihmettely ja epätäydellisyys sallittakoon, mutta vastuuttomuutta ei enää aikuisiässä. Suomea ei nosteta suosta tukeutumalla ajatukseen siitä, että joku muu tekee tämän, koska minä en sitä tee ja joku muu varmasti huolehtii terveydestäni, vaikka minä itse en sitä tee. Emme me saa ilmaiseksi mitään. Vastuullisuus tarkoittaa viime kädessä meidän jokaisen tekoja ja panosta sekä oman että toisten hyvinvoinnin tukemiseksi, lähtien pienistä ruohonjuuritason teoista organisaatiokulttuurissa – jonka luomiseen me kaikki osallistumme omissa organisaatioissamme.

Luodaan siis yhdessä edellytykset työhyvinvoinnille omilla elämäntapavalinnoillamme toinen toistamme tsempaten ja koitetaan palata kesälomalaitumilta hyvillä mielin ja hyvinvoivina – jos haluamme että tässä maassa kilpailukyky nousee ja yritykset säilyvät hengissä ja tuottavina.

Sanna Harju

Harju Solutions

Pientalojen ilmanvaihtojärjestelmät ja vanhojen koneiden saneeraustarve

2.4.2017

Uusissa pientaloissa ilman vaihtuvuuteen liittyvät asiat ovat yleensä lähtökohtaisesti hyvin mietitty ja kunnossa. Uusissa asunnoissa ei tarvitse kokea riittämätöntä ilmanvaihtoa ja käytettävät laitteistot ovat energiankulutukseltaan varsin maltillisia. Vanhempaa talokantaa, joissa asiat eivät ole näin hyvin, on Suomessa edelleen kuitenkin suuri määrä. Hyvin usein vanhempien kiinteistöjen ilmanvaihto perustuu painovoimaiseen ilmanvaihtoon tai koneelliseen poistoilmanvaihtoon. Osa tästä talokannasta painii myös valitettavien rakenteellisten ongelmien keskellä. Esimerkiksi talojen alapohjissa esiintyvät ongelmat ovat alkaneet näkyä korjaustilastoissa.

Painovoimainen ilmanvaihto

Painovoimaisella ilmanvaihdolla ei saada varmistettua tehokasta kosteuden poistoa pesutiloista eikä riittävää raitisilman tuontia asuntoon. Painovoimainen ilmanvaihto ei toimi, kun ulkolämpötila nousee kesällä korkealle. On myös mahdollista, että painovoimainen systeemi puhaltaakin sisälle ilmaa sen poistamisen sijaan. Hyvin usein kentällä tulee vastaan kanaviston rakenteellisia ongelmia. Painovoimaisen kanaviston putkia on saatettu tehdä esimerkiksi vaakatasoon, jolloin painovoimaisen ilmanvaihdon perusajatus eli savupiippu-vaikutus ei enää toimi.

Koneellinen poisto vai koneellinen sekä tulo- että poistoilmanvaihto

Koneellinen poistoilmanvaihto saattaa joissain tapauksissa olla jopa vaihtoehdoista huonoin. Poistopuhallin poistaa tehokkaasti asunnosta kosteuden, mutta saattaa kiskoa huonolaatuista ilmaa rakenteista varsinkin, jos asunnon korvausilmaventtiileitä ei pidetä auki tai niitä ei ole asennettu lainkaan. Koneellisessa poistoilmanvaihdossa puhalletaan lämmitetty sisäilma sellaisenaan ulos eikä siitä oteta lämmitysenergiaa talteen, mikä aiheuttaa turhaa energiankulutusta erityisesti lämmityskaudella.

Kaikista paras vaihtoehto ilman vaihtuvuuteen on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä, jolla saadaan parannettua sekä sisäilman laatua että otettua lämmitysenergia tehokkaasti talteen.

Ilmanvaihtokone vaihtoon?

Omakoti- ja rivitalojen asuntokohtaiset lämmöntalteenotolla varustetut tulo- ja poistoilmalaitteet yleistyivät 80-luvun lopulla. Yleisesti niitä alettiin kuitenkin asentaa asuntoihin 90-luvun alussa. Vanhat järjestelmät ovat uusiin koneisiin verrattuina enemmän energiaa kuluttavia ja niiden suodatustaso ei välttämättä ole niin hyvä. Vanhojen laitteiden käytettävyys on usein myös uusia heikompaa. Lähivuosina tulee eteen vanhojen ilmanvaihtolaitteiden uusimisia ja samalla on hyvä tilaisuus tarkistaa koko IV-järjestelmän kunto. Valitettavan usein vanhemmissa järjestelmissä on räikeitä asennusvirheitä, jotka saattavat jopa aiheuttaa talon rakenteisiin kosteusongelmia. Vanhat laitteistot saadaan pääosin vaihdettua uusiin melko pienin muutoksin. Samalla asukkaat saavat halutessaan ilmanvaihtokoneeseen lisää säätömahdollisuuksia. Etäohjaukset ja muut tietotekniikkaa hyödyntävät ratkaisut ovat alkaneet yleistyä myös ilmanvaihtokoneissa. Uusi ilmanvaihtokone myös kuluttaa huomattavasti vähemmän sähköä vanhoihin laitteisiin verrattuna. Vanhojen ilmanvaihtokoneiden omistajien kannattaakin miettiä tässä asiassa energiasäästöjä tarkemmin kuin esimerkiksi pesukoneen hankinnassa. Ilmanvaihtolaite käy vuodessa 365 päivää, tämä on asia joka usein unohdetaan. Uutta konetta valitessa kannattaa valita mahdollisimman energiatehokas malli. Tässä asiassa ei lukuisten tulevien hyötyjen vuoksi kannata säästää, vaikka energiatehokkaampi malli onkin yleensä hankintahinnaltaan korkeampi. Kun mietit koneen vaihtoa, ja kiinteistön ilmanvaihtoon liittyvissä asioissa yleisemminkin, autamme sinua mielellämme.

Hyvää alkavaa kevättä!

Tomi Harju
Harju Solutions